Avainsana-arkisto: tutkimus

Milloin luomua saa ostaa?

seagull-974789_1920

”Jaa että tutkimus vai? Tämäpä mielenkiintoista.”

Journal of Consumer Research (14.1.2016) -lehdessä on julkaistu mielenkiintoinen tutkimus.

Sen mukaan ihmiset ketkä elävät sosiaalituilla, altistetaan suuremman yhteiskunnallisen tarkastelun alle sen mukaan, mihin nämä rahansa käyttävät.

Tutkimukseen osallistuneet nostivat suurituloiset melkeinpä pyhimyksen asemaan, jos he suosivat ympäristöystävällisempiä autoja tai eettisesti valmistettuja tuotteita.

Sosiaalituilla elävien osalta tilanne ei ollut tämä.

Vain säästäväisyyttä pidettiin hyveellisenä toimintana sosiaalitukia saavilla.

Tähän tutkimukseen perustui myös viime viikon Tiede-lehden viikon gallup:

Saako sosiaalituilla ostaa luomua?

Tätä keskustelua, mitä sosiaalituilla saa ostaa ja mitä ei voisi jatkaa vaikka kuinka, kuten:

  • Voiko sosiaalituilla maksaa yksityisen lääkäriaseman (joka toimii veroparatiisissa ja näin ollen maksaa Suomeen minimaalisesti veroa) lääkärikäynnin? (Miksi yksityisiä lääkäriasemia ylipäätään tuetaan Kelamaksuin.)
  • Voiko ylipäätään maksaa mitään ulkomailta tuotua tavaraa (koska voitot valuvat ulkomaisille toimijoille)?
  • Voiko maksaa kuntosalikäynnin (joka yksityinen), koska eikös se ole rahan ja ajan hukkaa (pitäisi etsiä sekin aika töitä=sarkasmia), ja taas voitot menevät sijoittajille, jotka voivat järjestelyjen avulla minimoida veron maksun Suomeen?
  • Mitä ylipäätänsäkään saisi ostaa yhteiskunnan rahoilla? Eikö jos raha tulee yhteiskunnalta, niin pitäisi aina ostaa vain suomalaisia tuotteita tai palveluita?
  • Miten on roskaruoan ostaminen? Onko Hesburger oikea paikka syödä, vai pitääkö ulkona syömistä välttää viimeiseen asti?
  • Einekset?
  • Nautintoaineet?

Lista olisi varmasti loputon…

Minä itse näkisin (tämä siis on vain oma kutina aiheesta ja mitä omalta osaltaan pyrimme kyselyllämme tarkastelemaan), että jos kiinnittää huomiota vaikka ostoskoriinsa eli pyrkii tekemään hyviä valintoja, ja pyrkii vieläpä elämään terveellisesti, oli elämäntilanne mikä tahansa, niin eikö se pitkällä aikavälillä ole säästöä muun muassa terveydenhoidon kustannuksista (kun kuulemma säästää pitäisi) ja ihmisellä on hyvässä lykyssä parempi olo itsestään?

Samalla elämälle rakentuu sisältöä, joka saa katseen kääntymään ulospäin muuhun maailmaan, tulevaisuuteen ja pois omasta navasta (joka oman kokemuksen mukaan on yksi vaikeimmista asioista tehdä).

Ja kun välittää siitä mitä tekee (ihan vaikka se olisi vain asia mitä laitat ostoskoriin), on onnellisempi, mikä taas on parempi vaihtoehto yksilölle myös, sanoi muut mitä tahansa?

Ja jos eettiset valinnat katsotaan sallituiksi vain hyvätuloisille, niin eikö se ole vain hyvä, että ”muukin” kansanjoukko seuraisi heidän esimerkkiään, koska 1) he haluavat tavoitella samanlaista elämää kuin esikuvat (fake it ´til you make it…), 2) he haluavat tuntea, millaista olisi olla esikuvansa kaltainen (tähän perustuu muun muassa julkkisten käyttäminen mainoksissa…), 3) ”huonot” valinnat voivat jäädä pois, koska halutaan elää tietynlaista elämää, 4) eettisten tuotteiden kysyntä kasvaa, mikä on 5) maapallolle ihan hyvä juttu?

Tutkimus oli muuten tehty Yhdysvalloissa. Mutta kyllähän esimerkiksi uusien lastenvaunujen ostaminen Suomessa sosiaalituilla on nostattanut melkoisen tunnekuohun myös täällä…

Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, luopumisen tuska on usein se suurin syy, miksi uuteen tuotteeseen ei haluta vaihtaa. Siis siinä tapauksessa, että uuden tuotteen ostaminen merkitsisi sitä, että pitäisi luopua jostain tutusta, totutusta. Tosin aina se ei ole mikään ”no brainer”.

No mutta, Tiede-lehden luomuasenne tiedetään…

PS. Melkein 90 % oli sitä mieltä, että sosiaalituilla saa ostaa luomua, silloin kun minä siihen vastasin… Nyt sivulle pääsy oli jo kielletty… en tiedä onko tulosta julkaistu missään?

PSS. Nyt tarvitsen teiltä, arvon naiset, apua. Joko puolisonne on vastannut kyselyyn? Tuplatkaa mahdollisuutenne voittaa arvonnassa, ja pyytäkää myös miestänne täyttämään kyselymme! Tiedän, että he pitävät sitä varmaan turhana, mutta siitä voisi saada vaikka mukavaa jutun aihetta seuraavaan saunakertaan. Kiitokset jo etukäteen 🙂

Jätä kommentti

Kategoria(t): Hullut jutut, Jussi, tutkimus

Mitä luomun käyttö kertoo sinusta?

Vaihtelunhalu, nautinnonhalu, valta, suoriutuminen, turvallisuus… vai kenties universalismi?

Olisiko mukava tietää luomukuluttajista enemmän tai ymmärtää omia kulutusvalintoja?

Nämä asiat olivat tapetilla, kun päätimme eräs talvipäivä lähteä kurssityönämme lisäämään ymmärrystämme luomuun sitoutuneiden kuluttajien arvoista. Kyseessä oli siis laadullisen tutkimuksen1 kurssityö. Hetken pähkäiltyämme lisäsimme mukaan vielä kysymykset luomukuluttajien luomutuotteisiin liitetyistä arvoista sekä millaisia arvojoukkoja näistä voisi johtaa.

Tämä on pisin kirjoituksemme tähän mennessä, mutta kannattaa pysyä matkassa loppuun asti…  Lue lisää!

Jätä kommentti

Kategoria(t): Jussi, Luomukuluttajakäyttäytyminen

Mikä saa aterian maistumaan paremmalta?

Let me go organic

Tänään piti olla reseptitiistai, mutta Helsingin Sanomat sotki suunnitelmat.

Helsingin Sanomissa oli tänään 11.8.2015 pääkirjoituksena luomua käsittelevä kirjoitus. Siinä Jukka Ruukki kritisoi lujasti luomun markkinoinnissa käytettäviä sanoja, kuten ”paremman makuista”, ”terveellistä” ja ”puhdasta” ja väittää luomun ratsastavan pelkillä mielikuvilla.

Hughner, McDonagh, Prothero, Shultz ja Stanton* tekivät vuonna 2007 laajan analyysin luomutuotteiden kulutusta koskevista artikkeleista, jotka oli julkaistu vuosien 1985 ja 2005 välillä. He havaitsivat yhdeksän tekijää, jotka motivoivat kuluttajia ostamaan luomutuotteita. Näissä maku nousi toiseksi tärkeimmäksi syyksi luomun ostamiseen. Samoin Suomessa Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan maku on yksi tärkeimmistä ostoperusteista luomulle.

Jos ihmisillä ei olisi vertailupohjaa (olisivat eläneet tyhjiössä) niin sitten se olisi kummallista sanoa, että luomu on paremman makuista. Mutta kaikilla meillä on ehkä se tuote, mitä on totuttu ostamaan, vertailupohjana. Jos se esimerkiksi siihen nähden on parempaa niin…

Miten muuten mättöteollisuus elintarvikkeitaan markkinoi? Oletko huomannut muun muassa Coca-Colan mainosslogania ”Saa ateriasi maistumaan paremmalta.” Mihin tämä sitten perustuu? Tutkittuun tietoon?  Objektiiviseen näkemykseen?

Hyvien sloganien varalta kannattaa aina pitää korvat auki. Muun muassa Niken kuuluisa vuonna 1988 ensi kertaa esiintynyt Just Do It -slogan sai inspiraation erään murhamiehen tokaisusta ”Let’s do it”. Tämän hän sanoi juuri ennen teloitustaan.

Puolustusvoimien ”Tee työtä jolla on tarkoitus” löydettiin työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Tai ”Red Bull antaa siivet”. Ihanko? Siinä mielessä kyllä, että liikaa juoneena voi sydän pysähtyä. Mielikuvilla ratsastetaan surutta totta tosiaan.

Coca-Colallakin on ehkä hieman tutkittu syitä, miksi sitä juodaan. Ehkä ihmisten keskusteluita on kuunneltu ruokaravintoloissa, kuten Ruukki mansikkapellolla. Tai ehkä jonkun kotona on järjestetty lastenjuhlat, jossa tarjoillaan Coca-Colaa, ja kuunneltu kaapissa mitä lapset juttelevat (ei mitään tavatonta markkinointitutkimusta Amerikassa, varsinkaan lelujen osalta).

Minulla on aavistus, mistä Coca-Colan lausahdus saattaa olla peräisin… Ja sen pitäisi nousta pääkirjoituksen arvoiseksi jutuksi.

 

Nimittäin jonkun lapsen suusta.

 

Lisäys: Kahden professorin vastaus pääkirjoitukseen julkaistu 15.8.2015 Helsingin Sanomissa.

ps. Käy muuten lukemassa Facebookin Luomu-ryhmästä keskustelua liittyen Hesarin juttuun. Ei ehkä yhtä värikästä kuin Iltasanomien keskustelupalsta viime päivinä, mutta saatat yllättyä…

*Hughner, R. S. – McDonagh P. – Prothero, A. – Shultz, C. J. – Stanton, J. (2007) Who are organic food consumers? A compilation and review of why people purchase organic food. Journal of Consumer Behaviour. Vol. 6, 1–17.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Luomun markkinointi

Mielikuvasi luomukuluttajasta on luultavasti väärä

…mutta pimeyden peittäessä maan ne kaikkosivat ja hänen kehonsa paikalle syntynyt tyhjiö täyttyi äänettömästi jonkinlaisilla korvikkeilla.
– Värittömän miehen vaellusvuodet, Haruki Murakami.

Syyt kuluttaa tiettyjä asioita vaihtelee suuresti. Kuluttaminen voi olla se korvike, jolla jokin tyhjiö täytetään. Mutta tavaroita ei koskaan osteta vain tavaroiden takia.

On esimerkiksi kerskakulutusta, trendikästä, eettistä ja tapoihin perustuvaa kulutusta. Jopa luomukulutuksen voi nostaa jo omaksi kulutuksen muodokseen. Kaikki ne kuitenkin palvelevat jotain ihmisen tavoittelemaa, riipaisee sanoa, egoistista päämäärää. Lue lisää!

2 kommenttia

Kategoria(t): Jussi, Luomukuluttajakäyttäytyminen, Luomumarkkinat

Oman kassin ottaminen kauppaan on terveysriski!

Kun teen hyvän teon, voin syödä keksin. Tästä on pohjimmiltaan kyse ilmiöstä, jota tutkijat kutsuvat ”moraaliseksi lisensioinniksi” (tästä on muuten Jari Parantainen, Suomen kovin tuotteistaja kirjoittanut hyvän kirjoituksen Pölli tästä –blogiinsa*, jota voin suositella myös kaikille luomutuotteita valmistaville ja jotka pähkäilevät, miten niitä nyt markkinoitaisiin). Kirjoitin vähän samansuuntaisesta ilmiöstä jo aikaisemmin, jota kutsutaan suuren meren takana Healthy Halo –ilmiöksi. Esimerkiksi jos pakkauksessa lukee ”natural” tai ”ei lisättyä sokeria”, se mielletään vähempikaloriseksi tai terveellisemmäksi kuin vastaava ei näitä mainintoja sisältävä tuote. Syyllisyyden tunteen karsiminen on eräänlainen kikka, joiden avulla saadaan ihmiset tuntemaan olonsa paremmaksi, jos kyseinen tuote mielletään yleisesti pahaksi tai epäterveelliseksi. Näin tuotteen voi ostaa hyvillä mielin. Ehkä paras esimerkki tästä on makeistehtailijoiden käyttämä maininta karkkipusseissa ”0% fat”. Ei ole ihraa (pahasta), joten anna palaa hyvällä omalla tunnolla.

Luomu saa hotkimaan roskaruokaa, eiku…?

Satuin törmäämään Twitterissä Pro Luomun kyseiseen Twiittiin. hassu Mielenkiintoni heräsi tietysti heti, koska oma Pro Gradu –tutkielmani käsittelee kuluttajakäyttäytymistä, ja nimenomaan luomukuluttajakäyttäytymistä. Parantainen oli jälleen kirjoittanut mielenkiintoiseen tyyliinsä siitä, miten moraalinen lisensiointi** nosti taas päätään: blogin mukaan luomua ostavat ostavat enemmän roskaruokaa, koska hyvä teko (vaikkapa luomumaidon ostaminen) pitää palkita. Tai näin ainakin voisi kuvitella jos ei tutustuisi aiheeseen enempää. Tutkimus, johon Parantainen viittaa, itse asiassa kertoo juuri päinvastaista.

Luomutuotteiden ostajat ostavat vähemmän herkkuja ja lisääntyneellä herkkujen ostamisella ei ole kausaalisuhdetta luomutuotteiden ostamisen kanssa.

Toisin sanoen, herkkujen osto ei johdu luomun ostamisesta (vaan sen oman pussin ottamisesta kauppaan, josta koko tutkimuksesen ensimmäisessä osiossa oli kyse). Tutkimuksensa työversion yhteenvedossa tutkijat nimenomaan toteavat, että ostettujen luomutuotteiden määrällä on negatiivinen päävaikutus herkkujen ostamiseen (eli mitä enemmän ostaa luomua sitä vähemmän herkkuja #hyväjuttu?), kenties siksi ”koska henkilöt, joilla on tapana ostaa luomutuotteita, ostavat vähemmän herkkuja” (sivu 34). Ja vielä, herkkujen oston lisääntyminen ei korreloi yhdessä (tai siitä johtuen) lisääntyneen luomuostosten kanssa (sivu 17), vaikka jonkinlaisesta yhteydestä voisi kuvitella olevan kyse, jos jutun lukee nopeasti. Tärkeä huomio on myös se, ”luomuherkut” oli niputettu tutkimuksessa samaan kategoriaan muiden suolaisten, rasvaisten ja ravintosisällöltään heikkojen herkkujen kanssa (sivu 15), joten ei voida sanoa, että lisääntynyt luomun osto johtui herkkukategoriasta.

Tutkimuksessa oli kyse siis siitä, miten oman kauppakassin tuominen kauppaan vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Lopputulemana oli se, että jos kassin mukaanotto oli vapaaehtoista (kauppa ei siis siihen pakottanut) sitä todennäköisemmin mukaan tarttui herkkuja, koska henkilö koki tehneensä hyvän ympäristöteon (en ostanut muovikassia, hyvä minä) ja näin ollen palkitsi itsensä herkuilla. Tosin jos oman kassin tuominen oli kaupan puolesta pakollista, vaikutusta ei ollut. Luomutuotteiden ostamisen määrään sillä ei ollut vaikutusta, toiko omaa kassia vai ei: luomua ostettiin joka tapauksessa. Tutkimus ei myöskään ottanut siihen kantaa, hämääkö oman kassin tuomisesta saatu rahallinen (vaikkakin pieni) etu käyttämään rahaa joihinkin ylimääräisiin tuotteisiin, kuten herkkuihin.

Tämän tutkimuksen perusteella ei siis voi väittää, että luomu saa hotkimaan roskaruokaa. Voin tosin kuvitella, että Healthy Halo –ilmiöön liittyviä tutkimuksia esimerkiksi luomutuotteiden osalta löytyy, jossa näkyy jonkin tason ”itsepetos” eli ”tämä on luomua, se on terveellisempää, ja vähemmän kaloreita” vaikka eihän asia näin ole (välillä on muuten hauska miettiä omia valintojaan ja millä ne itselleen perustelee). Ainoa lause, mistä keksin, että luomun ja roskaruoan voisi sotkea liittyvän toisiinsa, on seuraava pätkä lehtijutusta: ”The data showed a definite correlation: Shoppers who had brought their own bags bought decidedly more indulgences and chose more organic products than those who didn’t. But this wasn’t necessarily enough information to establish causality—that is, that both effects were specifically due to bringing their own bags.” *** Tässä ehkä toimittaja oli oikonut mutkia suoraksi. Kun lukee tutkimuksen työversion, asian oikea tola selviää, kuten jo aikaisemmin kerroin.

Tutkijat toteavat myös, että oman kassin ottaminen mukaan kauppaan todella lisää sekä luomun, että herkkujen ostoa. Nämä ilmiöt sattuvat kyllä samaan aikaan, mutta toisistaan riippumatta. Yhtä mielekästä olisi väittää, että lisääntynyt jäätelön syönti lisää palomiesten tehtäviä (klassikko). Ehkä on parempi kieltää jäätelön syönti kesällä, kun tulipalot kerta lisääntyvät?

Oikeampi otsikko olisikin ollut ”Luomu valtaa herkuilta tilan”, ”Oma kauppakassi saa hotkimaan roskaruokaa”, ”Luomu todella auttaa laihduttamaan” tai ”Oman kassin ottaminen kauppaan on terveysriski”. Mutta nämähän olisivat olleet aika tylsiä…

Niin ja oikeasti olen sitä mieltä, että oma kappakassi kannattaa ottaa aina mukaan.

* Fanina noin toistakymmentä vuotta.

** Eräässä tutkimuksessa jo se, että koulun karkkiautomaattiin lisättiin terveellinen vaihtoehto, lisäsi makeisten myyntiä (muita taustatekijöitä tietysti ei tiedä). Eli jo se, että on mahdollisuus toimia oikein, oikeuttaa tekemään jotain vähemmän hyvää. Esimerkiksi kun kaupasta on mahdollista ostaa salaattia (oli luomua tai ei), voi ostaa jäätelöä.

***http://www.forbes.com/sites/hbsworkingknowledge/2014/02/26/how-grocery-bags-manipulate-your-mind/

Tutkimus johon viitataan: Karmarkar, U. M. — Bollinger, B. (2014) BYOB: How Bringing your Own Shopping Bags Leads to Treating Yourself, and the Environment (Working Paper).

ps. Tulot ehkä vaikuttivat tuloksiin… mielenkiinnolla odotan valmiin tutkimuksen julkaisua.

It is further important to recognize that organic foods are often selected for health-conscious reasons (e.g. Yiridoe et al. 2005) in addition to environmental ones, and that there may be other sources of individual differences based on socio-economic status that are not captured in this data contribute to purchasing motivations (or lack thereof).

2 kommenttia

Kategoria(t): Jussi, Luomukuluttajakäyttäytyminen