Avainsana-arkisto: torjunta-aineet

Mikä saa aterian maistumaan paremmalta?

Let me go organic

Tänään piti olla reseptitiistai, mutta Helsingin Sanomat sotki suunnitelmat.

Helsingin Sanomissa oli tänään 11.8.2015 pääkirjoituksena luomua käsittelevä kirjoitus. Siinä Jukka Ruukki kritisoi lujasti luomun markkinoinnissa käytettäviä sanoja, kuten ”paremman makuista”, ”terveellistä” ja ”puhdasta” ja väittää luomun ratsastavan pelkillä mielikuvilla.

Hughner, McDonagh, Prothero, Shultz ja Stanton* tekivät vuonna 2007 laajan analyysin luomutuotteiden kulutusta koskevista artikkeleista, jotka oli julkaistu vuosien 1985 ja 2005 välillä. He havaitsivat yhdeksän tekijää, jotka motivoivat kuluttajia ostamaan luomutuotteita. Näissä maku nousi toiseksi tärkeimmäksi syyksi luomun ostamiseen. Samoin Suomessa Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan maku on yksi tärkeimmistä ostoperusteista luomulle.

Jos ihmisillä ei olisi vertailupohjaa (olisivat eläneet tyhjiössä) niin sitten se olisi kummallista sanoa, että luomu on paremman makuista. Mutta kaikilla meillä on ehkä se tuote, mitä on totuttu ostamaan, vertailupohjana. Jos se esimerkiksi siihen nähden on parempaa niin…

Miten muuten mättöteollisuus elintarvikkeitaan markkinoi? Oletko huomannut muun muassa Coca-Colan mainosslogania ”Saa ateriasi maistumaan paremmalta.” Mihin tämä sitten perustuu? Tutkittuun tietoon?  Objektiiviseen näkemykseen?

Hyvien sloganien varalta kannattaa aina pitää korvat auki. Muun muassa Niken kuuluisa vuonna 1988 ensi kertaa esiintynyt Just Do It -slogan sai inspiraation erään murhamiehen tokaisusta ”Let’s do it”. Tämän hän sanoi juuri ennen teloitustaan.

Puolustusvoimien ”Tee työtä jolla on tarkoitus” löydettiin työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Tai ”Red Bull antaa siivet”. Ihanko? Siinä mielessä kyllä, että liikaa juoneena voi sydän pysähtyä. Mielikuvilla ratsastetaan surutta totta tosiaan.

Coca-Colallakin on ehkä hieman tutkittu syitä, miksi sitä juodaan. Ehkä ihmisten keskusteluita on kuunneltu ruokaravintoloissa, kuten Ruukki mansikkapellolla. Tai ehkä jonkun kotona on järjestetty lastenjuhlat, jossa tarjoillaan Coca-Colaa, ja kuunneltu kaapissa mitä lapset juttelevat (ei mitään tavatonta markkinointitutkimusta Amerikassa, varsinkaan lelujen osalta).

Minulla on aavistus, mistä Coca-Colan lausahdus saattaa olla peräisin… Ja sen pitäisi nousta pääkirjoituksen arvoiseksi jutuksi.

 

Nimittäin jonkun lapsen suusta.

 

Lisäys: Kahden professorin vastaus pääkirjoitukseen julkaistu 15.8.2015 Helsingin Sanomissa.

ps. Käy muuten lukemassa Facebookin Luomu-ryhmästä keskustelua liittyen Hesarin juttuun. Ei ehkä yhtä värikästä kuin Iltasanomien keskustelupalsta viime päivinä, mutta saatat yllättyä…

*Hughner, R. S. – McDonagh P. – Prothero, A. – Shultz, C. J. – Stanton, J. (2007) Who are organic food consumers? A compilation and review of why people purchase organic food. Journal of Consumer Behaviour. Vol. 6, 1–17.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Luomun markkinointi

Jos pitäisi valita yksi tuote luomuna, olisi se tämä.

Mikä on SE juttu kesässä mitä odotatte? Toisilla se voi olla mökkeily ja aamu-uinnit raikkaassa järvivedessä. aamu-usvan vasta häipyessä, toisilla perheautomatka läpi Suomen sukuaisten luokse. Meidän kesäjuttu on nyt. On taas käsillä SE vuoden verran odotettu aika. Pellot punertavat ja vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksesta laatikollisesta tai parista takapenkillä. Muu maa mustikka ja niin edelleen.

Kyllä, nyt syödään mansikkaa niin, että napa rutisee.

DSC_2124[1]

Mutta hetkinen. Onkohan niin järkevää syödä mansikkaa?
Amerikassa Environmental Working Group -ympäristöjärjestö julkaisee vuosittainen listaa 12 vihanneksesta ja hedelmästä, jotka sisältävät eniten pestisidi- eli torjunta-ainejäämiä. Listan kärkipaikalla on useana vuonna peräkkäin ollut omena ja hyvänä nelosena tuli vuonna 2015 mansikka. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

What’s on my food -sivuston mukaan mansikassa on jäämiä 45 torjunta-aineesta mm. syöpää aiheuttavia ainesosia, hedelmällisyyteen ja hormonitoimintaan vaikuttavia sekä mehiläisille myrkyllisiä aineita. Eniten jäämiä löytyy sienitautien ja homeen torjuntaan käytetyistä torjunta-aineista. Luomumansikasta ei tietysti tutkittuja aineita löytynyt. Tässä kohtaa voi käydä mielessä, että mitähän nämä torjunta-aineet tekevät ympäristölle, ihmisille, jotka levittävät niitä, tai ihmisille, jotaka asuvat viljelysten lähellä?

DSC_2125[1]

Tietysti isossa maailmassa tehdään mitä vain, mutta eihän nyt meillä kotomaassa. Kotimainen viljely kun on lähes yhtä kuin luomua, kuten MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila taannoin Suomi Areenalla Sipe Santapukin vieressä mainitsi.

”Meillä käytetään useita kasvinsuojeluvalmisteita eli rikkakasvien torjuntavalmisteita, homeentorjunta-aineita ja tuholaistorjuntaruiskutuksia.”
-Mansikan viljelijä Ylen uutisjutussa ( 27.6.2013)

Evira taaseen tarkastaa säännöllisesti eri torjunta-aineiden määriä mansikasta:

”Mansikoiden kasvinsuojeluainejäämiä tutkitaan Suomessa joka vuosi joitakin kymmeniä näytteitä. Näytteitä otetaan eri puolilta Suomea. Mansikka on siinä mielessä tyypillinen tutkimuskohde, että viljelyllä käytetään monia eri tehoaineita sisältäviä torjunta-aineita ja jäämiä havaitaan usein.”

Eviran mukaan kotimaisissa marjoissa ja vihanneksissa on harvoin sallittujen enimmäismäärien ylityksiä. Sallituissa rajoissa olevia pieniä määriä jäämiä löytyy kuitenkin eniten mansikoista ja omenoista. Siis aivan kuten ison maailman Dirty Dozen listaa katsottaessa. Lapset altistuvat jäämille enemmän suhteessa painoonsa, joten Evira suosittelee käyttämään kotimaisia tai EU:ssa viljeltyjä tuotteita. Kiinnostavaa olisi tietää, ovatko käytetyt torjunta-ainemäärät pienempiä Suomessa. Sitä vertausta en löytänyt, mutta joku sellaisenkin on varmasti tehnyt?

Onko sitten järkevää tieten tahtoen syödä tuotetta jossa jäämiä todistetusti on? Meidän mielestä ei ja tämän perusteella on meidän valinta osunut jo muutamana vuonna peräkkäin luomumansikkaan. On ollut ilo havaita, että perheemme ”martta”, joka on aikaisemmin saanut jo kahdesta mansikasta tarpeekseen suun kutinan vuoksi, ei saa näitä oireita luomumansikasta. Onpa makuakin kehuttu hyväksi. Eipä leikki-ikäinenkään tunnu mansikoista saavan tarpeekseen.

Torjunta-aineille on keksitty Suomessa myös vaihtoehtoja, kuten voitte Luomua. Ilman muuta. -sivulta lukea. Tuolta löydätte myös listan tiloista, joissa luomumansikkaa myydään. Kaikenkaikkiaan on luomumansikan määrä 4% mansikan viljeyalasta Suomessa.

Ostamme luomumansikat lähiruokana eli pöytyäläiseltä viljelijältä Keskitalon tilalta. Haimme mansikat viime viikolla ja ne toimitettiin kätevästi ostajan kannalta Turun keskustan alueelle osana Turun yliopiston luomupiirin toimitusta. Siis jos ei autoa omista, niin se ei ole este näiden mansikoiden ostolle. Vinkkina muille, että vielä noin kuukauden ajan saa luomumansikkaa hintaan 37€ / 5kg. Nyt on pakkanen täynä mansikkaa talven varalle. Ihanaa, nyt on hyvä syy odottaa lumen tuloa ja aamupuuroa mansikoiden kera tai viikonloppuista marjaperhosta, mikä lienee ei kaukana kun säätiedotuksia katselee.

DSC_2130[1]

Mitä näistä tekisi? Tee vaikka Marttojen marjaperhonen.

Mansikkasydän

Mansikkasydän

Miten teidän perheessä mansikkaa maistuu parhaiten? Kirjoita paras mansikkaresepti kommenttikenttään. 

2 kommenttia

Kategoria(t): Luomuyritykset, Puhdas ruoka