Avainsana-arkisto: ruokahävikki

Elintarviketeollisuuden kauhistus

Tänään oli YLEn Aamu-TV:ssä puhetta ruokahävikistä ja siitä, kuinka sitä voisi vähentää. Suomalainen heittää keskimäärin 24 kiloa ruokaa roskikseen vuodessa. Tosin eriäviäkin mielipiteitä ruokahävikin merkityksestä löytyy ja onko edes tarvetta käyttää resursseja sen vähentämiseen.

Mutta takaisin aamuun. Keskustelussa korostettiin muun muassa sitä, miten meidän pitäisi ottaa taas kaikki aistit käyttöön arvioidessamme, onko elintarvike vielä syöntikelpoista. Parasta ennen -päivämäärä ei aina kerro koko totuutta. Ne ovat olemassa vain siksi, että niiden täytyy säädösten mukaan siinä olla. Näkö-, haju-, ja makuaisti kuitenkin kertovat sen, kuinka oikeassa kyseinen päivämäärä on. Esimerkiksi maito- ja lihatuotteiden viimeinen käyttöpäivämäärä voi venyä paljon parasta ennen -päiväyksen yli riippuen siitä, milloin raaka-aine on tullut tuotantolinjalle, ja onko esimerkiksi liha ollut puolta vuotta pakkasessa ennen sen jatkojalostamista.

Ehkä tärkein asia, mikä keskustelussa kävi ilmi, joka johtaa ruokahävikkiin, on tuotteiden hamstraus jääkaappiin. Aina ei muisteta mitä kaikkea kaapissa jo on. Aikaisemmin ostetut jogurtit tai kasvikset jäävät jääkaapin perukoille ja ne huomataan vasta sitten, kun home on vallannut tuotteet. Samoin ruokaa, jota on tehty liian paljon, voi joutua roskikseen, jos uutta tehdään ennen kuin vanha on syöty pois. Kuinka sitten hävikkiä voisi pienentää, joka on muun muassa Euroopassa puolen miljardin ongelma?

Omasta kokemuksestamme olemme huomanneet, että suhtautuminen ruokaan on muuttunut luomuruokaan siirryttyämme. Hyvin harvoin tarvitsee mitään heittää roskikseen, lukuun ottamatta kasviksia jotka ovat juuri sinne jääkaapin pohjalle jääneet. Olemme miettineet, mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että ruoka päätyy lautaselta suuhun eikä roskikseen.

1) Arvostus ruokaa kohtaan

Luomuruoka on hieman kalliimpaa kuin muu, joten siihen ei ehkä suhtaudu niin välinpitämättömästi. Mielestämme melko luonnollinen tapa vähentää ruokahävikkiä. Kotikasvatus on vaikuttanut tähän myös. Lapsuudenkodissa opetettiin, että ruoalla ei saa leikkiä ja jos jotain jää yli, se laitetaan jääkaappiin ja syödään seuraavana päivänä.

2) Maukkaus

Kyseinen ruoka vaan on paremman makuista, joten se mikä tulee ostettua, tulee myös syötyä.

3) Pakastus

Ruokaa on järkevää tehdä isompi satsi kerralla. Kun osan pakastaa, sieltä saa nopeasti arkiruoat lämmitettyä, jos viikko on niin hektistä, ettei iltaisin uusia ruokia ennätä tekemään.

4) Suunnittelu

Edelliseen kohtaan liittyen, kun ruokaostokset ja viikon ruokalistan suunnittelee etukäteen, ylimääräistä ei tule ostettua ja kaupassa käyntiin ei kuluta turhaa aikaa eikä rahaa. Tämä on toiminut meidän perheellä jo useamman vuoden ajan.

5) Ruokabudjetti

Onko sinulla käytössä ruokabudjetti? Tämä on ehkä yksittäisistä keinoista paras, millä voi turhan ostoa välttää. Kun ei  käy turhaan kaupassa, eikä osta liikaa, ei ole mistä heittää pois (tämä tosin voi kauhistuttaa elintarviketeollisuutta). Luomuruokaan siirryttyämme ruokakorista on jäänyt kaikki sellainen turha pois, mitä ilman pärjää varsin hyvin, ilman kärvistelyä tai tunnetta, että jostain on joutunut luopumaan. Muutos sai meidät haastamaan ajatteluamme ja miettimään, mitä oikeasti tarvitsemme.

Kiteytettynä voisin todeta, että kolme ässää toimii hyvin ruokahävikkiä pienennettäessä: suunnittelu, suunnittelu ja suunnittelu.

Miltä sinun jääkaappisi näyttää?

image

Jätä kommentti

Kategoria(t): Aitoa ruokaa, Budjetti, Säästäminen