Avainsana-arkisto: gluteeniton ruokavalio

Paahdettu spagettikurpitsa – ja miten ne eivät näyttäneet kuin ohjeen kuvassa

Spagettikurpitsa on yksi kurpitsan lajike vaikka muistuttaakin kovasti hunajamelonia. Se miksi se on nimeltään spagettikurpitsa johtuu siitä, että kypsyessään malto muuttuu spagettimaisiksi suikaleiksi.

spagettikurpitsa

Luomu spagettikurpitsat

Kuulostaa mahtavalle, joten totta kai tätä piti kokeilla. Siksi päätimme tänä keväänä kokeilla, josko spagettikurpitsa voisi menestyä haastavassa savimaassa. Tarinaa hupaisasta viljelypalstan teosta voit lukea täältä. Luomuspagettikurpitsan siemenet ostimme keväällä kevätmessuilta.

Spagettikurpitsan valmistus – kokeilu 1

Aloitimme tutkailemalla internetin ihmemaasta, miten spagettikurpitsaa tulisi tehdä. Suurin osa ohjeista näyttää kehoittavan keittämään spagettikurpitsan tai valmistamaan se uunissa puolikkaaksi leikattuna.

Löytyi myös kolmas vaihtoehto.

Luin useasta blogista, että spagettimainen maltorakenne on ympyrän muotinen eikä pitkittäisesti muodostunut. Tuntui siis järkevältä valmistaa ensimmäinen spagettikurpitsamme leikkaamalla spagettikurpitsa ympyränmallisiin viipaleisiin. Viipaleet olivat noin 2 cm leveitä.

Spagettikurpitsassa oli komeat siemenet, varastoon ensi kesää varten?

Spagettikurpitsassa oli komeat siemenet, varastoon ensi kesää varten?

Laitoin ympyränmalliset viipaleet leivinpaperin päälle uunipellille ja leikkasin niiden sisältä siemenet pois. Ripautin viipaleiden päälle suolaa ja hiukan mustapippuria. Laitoin ne uunin, joka oli kiertoilmalla lämmennyt 225 asteeseen.

Spagettikurpitsa viipaleet uuniin menossa

Spagettikurpitsa viipaleet uuniin menossa

Spagettikurpitsa oli uunissa yhteensä n. 35-40 minuuttia. Noin 30 minuutin jälkeen poistin kiertoilman ja laitoin lämmön 200 asteeseen. Jokin uunissa kuitenkin mätti. Vaikutti sille, että viipaleet ruskistuisivat hyvin paljon. Näytti kovin eriltä kuin ohjeen kuvassa…

Spagettikurpitsat uunista tuleina, hieman liian ruskistuneena.

Spagettikurpitsat uunista tuleina, hieman liian ruskistuneena.

Otin viipaleet uunista ja poistin spagettikurpitsan kuoren pois varovasti veitsellä. Odotin kovasti, että spagettikurpitsa ikäänkuin hajoaisi spagettimaisesti suikaleeksi, mutta taisi käydä niin, että se oli uunissa hiukan liian kauan ja koostumus oli aika pehmeä. Toki siitä oli erotettavissa hyvin spagettimainen rakenne, mutta aivan irtonaisia suikaleita sai hakea.

Aavistus spagetinomaisuudesta on havaittavissa

Aavistus spagetinomaisuudesta on havaittavissa

Mutta ei hätiä mitiä. Spagettikurpitsan maku oli tosi mieto ja pehmeä. Hieman makeahko ja muistutti aavistuksen myskikurpitsaa, jonka voisi sanoa olevan perheemme herkku. Spagettikurpitsa tällä tavalla, uunissa paahdettuna, ei ollut lainkaan vetinen, mikä oli mukava yllätys.

Herkullista!

Herkullista!

Spagettikurpitsan kylkeen tein pullautettuja härkäpapuja valkosipun kera paahdettuna. Aivan suussasulavan ihanaa. Ja perheen mummi hemmotteli meitä tekemällä spagettikurpitsalle herkkukastiketta tomaattimurskasta, sipulista ja muutamasta viipaleesta meetvurstia. Mutta tämä resepti jääköön vielä hautumaan liedelle… (kerron sen teille, jahka opin sen ensin tekemään itse kuin mummi sen tekee).

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): Härkäpapu, Luomuresepti

Toisen jäte on toisen leipä

Kirjoitimme jo aikaisemmin, miten oman mehustimen hankkiminen on hankintalistan kärkipäässä. Kevätmessuilla 2015 tavattuamme Tara Langin päätimme, että omien mehujen tekeminen täytyy aloittaa.

Mutta emmepä tienneet, mitä mehustaminen saa aikaan…

Mehustaminen on ollut pinnalla jo jonkin aikaan, ja Netflixistä katsottuamme dokumentin ”Fat, sick and nearly dead” mehustamisen periaatteet ja hyödyt tulivat selviksi. Tosin dokumentissa ehdotettiin jopa 60 päivän mittaista mehupaastoa, joka tuntui äkkiseltään hieman liioitellulta. Kokeilijoille sentään annettiin armoa: jopa neljän päivän dieetistä on hyötyä, viikko vielä parempi.

Vaikka oikeaoppiseen mehupaastoon emme ole lähteneet, niin jotain olemmme kuitenkin kokeilleet. Olemme kokeilleet 5-2 – dieettiä muutaman kuukauden, josta teimme oman version 6-1, koska meillä ei ollut tavoitteena painonpudotus vaan terveyshyödyt. Täytyy tosin sanoa, että paino tippui molemmilla, ja tämä on ollut ainoa dieetti, missä myös rasvaprosentti tippui painon myötä suht vaivattomasti. Tuo yksi päivä oli Marilla 600 kcal ja minulla noin 800 kcal. Treenata jaksoi ja jotenkin mieli tottui niukempikaloriseen päivään, jolloin nälkää ei juuri vaivannut. Käytännössä söimme siis runsaasti salaattia noina päivinä, ja kenties jonkin keiton sekä kananmunaa tai puuroa. Mutta ei siitä sen enempää.

Yksi periaate ohjaa meitä

Mehuohjeita löytyy runsaasti netistä. Reboot with Joe on hyväksi todettu ja Tara Langin e-kirjan voi ostaa vaikka Google Playsta. Ja voin suositella valmiita reseptejä: siinä on järkeä, että tekee jotain mitä joku on jo testannut, eikä kokeile omia sekoituksia. Muutaman kerran näin on tehnyt ja juomasta on jäänyt melko karvas maku suuhun…

Ja hyvistä römppeistä voi tehdä vaikka mitä.

Välillä tuntuu, että mehudieetti kääntyy kakkudieetiksi…

…koska tuntuu pahalta heittää hyviä raaka-aineita roskiin.

Erilaisista mehusekoituksista voi jatkojalostaa esimerkiksi punajuuripihvejä, vihernäkkäreitä (kyllä, en uskonut tätä itsekään) tai porkkanakakkua. Mutta tässä on vinkki sämpylän ystäville.

Mehuun tulee

3 omenaa
3 porkkanaa
2 cm inkivääriä

Porkkanaomenamehu, luomua tietysti

Porkkanaomenamehu, luomua tietysti

Nauti mehu ja kaavi römppeet talteen. Itse olen tehnyt sämpylät Gluteenitonta leivontaa -sivun ohjetta mukaillen ja se toimiikin hyvin. Sokerin olen jättänyt pois ja Semperin jauhojen tilalla käytämme yleensä Dove-jauhoja, vaaleaa ja/tai tummaa. Tummaa laitetaan yleensa 2 dl ja 5 dl vaaleaa. Samoin jos on Semperin karkeaa jauhoa niin sitä laitetaan 2 dl ja loput taas vaaleaa.

Joskus tuli laitettua xantaania psylliumin tilalla, ja sekin onnistui…

Kun römppeistä on nesteet puristettu pois, lisäjauhot eivät ole tarpeen. Päinvastoin. Sämpylöistä tulee meheviä lisukkeen ansiosta. Leipäohje on gluteeniton, joten sopii hyvin myös keliaakikoille.

Ja vielä loppusananen.

Maaseudun tulevaisuudessa oli taannoin juttua siitä, että luomuleipä ei oikein meinaa mennä kaupaksi. Hinta-eroahan ei muihin juuri taida olla, joten kävin miettimään seuraavaa:

Onko ihmiset, jotka haluavat lisäaineetonta tai gluteenitonta leipää, tottuneet tekemään itse leipänsä, joten luomuleipä ei ostoskoriin eksy. Vai onko brändiuskollisuus leivässä suomalaisilla niin vahva (kuten Tarkiainen ja Sundqvist havaitsivat vuonna 2009 julkaistussa artikkelissa), että Reissumiehestä ei suostuta luopumaan? Vai onko maku tai pakkauskoko syynä?

Millaisia kokemuksia sinulla on?

 

Toivottavasti olet tilannut blogimme myös sähköpostiisi.

Miksi sitä aina vain jankkaan?

Oletan, että sinua kiinnostaa myös ekologisesti tuotetut vaatteet tai luonnonkosmetiikka? Vai olenko täysin väärässä?

Jos luit jo edellistä juttuamme, huomasit varmaan, että useat linkit johdattivat suomalaisen eettisiä vaatteita tuovan Karma Shopin sivuille? Haluamme, että blogimme voi tarjota sinulle jotain extraa. Ja kyseinen yritys on ensimmäinen merkki siitä.

 

Koska blogimme yhdistää hyvät jutut.

Mitä tämä tarkoittaa? Saat sen selville vain olemalla blogimme tilaaja. Sinne tulee ilmestymään mukavia yllätyksiä… toivomme niistä olevan iloa sinulle.

Ja nämä saa aluksi tietoonsa vain juttujen tilaajat.

Joko muuten huomasit sivun oikeassa laidassa olevan Karma Shopin logon? Sitä napsauttamalla pääset hyppäämään eettisten vaatteiden sekaan.

Etkö halua antaa sähköpostiasi kelle vaan? Emme lähetä turhia viestejä, emmekä myy sähköposteja kolmansille osapuolille. Ikinä. Jos olemme saaneet tuotteita testattavaksi, ilmoitamme niistä aina selkeästi jutun alussa. Rahaa emme yhteistyökuvioista saa. Voit peruuttaa blogimme tilaamisen milloin vain e-mailissa tulevasta linkistä.

Menetät tuolloin vain mahdolliset hyvät jutut. Tosin jos juttujemme taso on alkanut pännimään, niin toivomme toki palautetta ensiksi.

Ja on meillä muutama muukin mukava juttu blogimme lukijoille mietittynä…

Tässä oli vain yksi syy, miksi juttumme kannattaa tilata suoraan sähköpostiin sivun oikeasta yläkulmasta.

Jos Karma Shop ei ole tuttu, kannattaa myös klikata logoa, ja katsoa, mitä alansa uranuurtajalla Suomessa on tarjota.

ps. Eilen saimme mukavan viestin eräältä toiselta taholta, mutta siitä lisää myöhemmin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): resepti, Vinkki

Vieraskynä – On käytävä kaukana, jotta näkisi lähelle

Miten ruokamme tuotetaan? Siinä kysymys, jota yhä useampi, myös Suomessa, on käynyt pohtimaan. Ruokakaupassa pakkausmerkintöihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota, kuten missä ruoka on tuotettu, miten ja mitä vaikutuksia ruoantuotannolla on ollut ympäristölle, ja etenkin maaperälle (tästä ehkä saamme kirjoitettua enemmän, itse pitkän linjan luomumaanviljelijältä kuultuna, myöhemmin).

Tällä kertaa luvassa on jotain uutta. Jutun otsikko on kenties vähän korni, mutta tällä kertaa se vain tuntui sopivalta, koska jutussa matkaamme aina Chileen asti!  Tämän kertainen kirjoituksemme tulee tutultamme, joka halusi kertoa oman tarinansa siitä, miten sillä, mitä syömme, voi todella olla väliä, ja kohtasiko ruokakriisi, kun yksilöllisiä ruokavalintoja ei enää voinutkaan noudattaa. Menikö elämä ylösalaisin vai kuinka kävi?

 

Ruoka ja syöminen ovat aina valinta, joskus helpompi ja joskus vaikeampi. Tähän valintaan liittyy paljon yksilöllisiä, kulttuurisellisia ja muita asiaan vaikuttavia tekijöitä. Nykyään aina vain harvemmin yksilö on tilanteissa, joissa yksilöllistä valintaa ei pysty tekemään tai vaihtoehdot ovat huonoja tai vielä huonompia. Olin melkein puoli vuotta tilanteessa, jossa omat yksilölliset valinnat jäivät tekemättä ja nyt voisin kertoa siitä, mitä valintoja tein ennen kuin valintojen tekemiseen tuli tauko ja miten siinä oikein kävi.

Katutaidetta Chilessä

Katutaidetta Chilessä

Syömiseen liittyy maun, eettisten ja kulttuuristen ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi olennaisesti vatsan toiminta, ainakin minulla. Jo vuonna 1990 minulla todettiin laktoosi-intoleranssi, tuolloin diagnoosi oli ainakin pienellä paikkakunnalla uusi-juttu eikä kaupoissa ollut nykyisen kaltaisia valikoimia laktoosittomia tuotteita.  Kaupoista alkoi pikku hiljaa löytyä hyla eli Valion vähälaktoosisia tuotteita, muttei vatsa niitäkään kestänyt eli siirryin täysin maidottomaan ruokavalioon. Asuin 1990-luvulla kuusi vuotta Italiassa, missä pystyin syömään kaikkia ruoka-aineita, maitotuotteita mukaan lukien, ilman ongelmia. Suomeen palattuani laktoosiongelmat palasivat ja vain täysin laktoosittomalla tuotteilla vatsa pysyi kunnossa. Vuosien myötä vatsavaivat pahenivat niin, että aina syötyäni vatsa turposi ja kipuili.

Se hetki, joka herätti minut vuoden ripuloinnin jälkeen miettimään, että hetkinen, eihän tämä näin voi mennä, oli kun eräänä aamuna myöhästyin vessassa istumisen takia töistä. Ei voi olla normaalia sairastua kaikesta ruuasta. Jo tuossa vaiheessa olin noudattanut suurimmaksi osaksi vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta se ei ollut auttanut muuhun kuin painon kohtuullisesti kurissa pysymiseen. Julkista keskustelua suomalaisten vatsantoiminnoista on nyt käyty laajasti ja eri syy-yhteyksiä on spekuloitu, mutta tarkkaa tutkimustieto aiheesta vielä puuttuu, enimmäkseen löytyy yksittäisiä tutkimustuloksia ja yksilöiden omakohtaisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa. Kuulun niihin suomalaisiin, jotka teini-iässä söi antibioottikuureja toisensa jälkeen ja vatsaongelmat ovat olleet matkassani teini-iästä lähtien. Lisäksi olen kärsinyt painonhallintaa haittavaasta ominaisuudesta: en osaa erottaa kylläisyyden tunnetta.

Kesällä 2013 kokeiltuani  vähän kuin vahingossa veljeni gluteenitonta/laktoositonta/luomu-ruokavaliota, siirryin samaan ruokavalioon kuin hän, koska vajaan kahden viikon aikana vatsani oli rauhoittunut ja käyttäytyi normaalisti. Ja nyt siis  normaalia ei ollutkaan jatkuvat vatsaongelmat, vaan oikeasti normaali hyvin voiva vatsa.

apelsiini

Appelsiinit suoraan kotipuusta

 

Syyskuussa 2014 lähdin Chileen vapaaehtoistyöhön lastenkotiin, jossa jouduin heittämään romukoppaan omat yksilölliset ruokavalintani. Järkytykseni oli suuri, kun huomasin, että seuraavat kuukaudet aamupalani olisi vaaleaa vehnäleipää, päivällä ruokana oli hyvin hiilihydraattipitoista ruokaa ja iltaruokani olisi vaaleaa vehnäleipää. Koska niitä vaihtoehtoja ei ole, niin urheasti aloin syömään sitä mitä tarjottiin. Voi sitä ihmettelyn määrää, kun tajusin, että tämä vaalea höttöleipä ei aiheuta samaa reaktiota kuin Suomen vähäinenkin vehnämäärä aiheutti! Kun talo ja paikat tulivat tutuksi, siirryin syömään aamupalaksi kaupasta ostamaani laktoositonta jugurttia ja mysliä. Mysli ei ollut gluteenitonta, mutta se ei aiheuttanut mitään oireita! Jotain on suomalaisessa ruuan prosessoinnissa pielessä, koska en ole ainoa, joka kärsii vaikka mistä ruokayliherkkyydestä, mutta todistettavasti elimistöni ei reagoinut chileläisiin vastaaviin tuotteisiin. Hedelmät, joita söin, eivät varmasti olleet luomuja, mutta olivat herkullisia ja mehukkaita, eikä yksikään aiheuttanut suun kirvelyä tai jättänyt sormiin tahnaa, jota Suomessa myytävistä ei-luomu hedelmistä saa.

leipä

Vaalea höttöleipä

 

 

Asuin chilessä noin kuusi kuukautta,  joten kyseessä on aika, jolloin elimistö olisi kyllä reagoinut, jos niin olisi käynyt. Iho, kynnet ja hiukset olivat paremmassa kunnossa kuin Suomessa oikeastaan koskaan ja vatsan toiminta oli säännölistä ja normaalia, vaikka söin juuri niin kuin Suomen viralliset ruokasuositukset eivät  kehota; kalaa ei oikeastaan koskaan, lihaa ja maitotuotteita noin kerran viikossa, hedelmiä vähän, marjoja ei ikinä. Lastenkodin lapsista kenelläkään ei ollut minkäänlaisia allergioita ja kyse ei ollut siitä ’ettei ne varmaan erota’ vaan oikeasti lapset olivat ilman allergiaa. Suomessa ei taida enää olla päiväkotiryhmää tai koululuokkaa, missä allergioita ei olisi.

ruoka

Perusruokaa lastenkodissa

 

 

Vaikka useasti Suomen ruokavouhotukset tuntuvat monesti hieman liioitelluilta, niin kyllä yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa siihen mitä kaupoissa myydään. Ja julkinen keskustelu on tärkeää ihmisten tietoisuuden lisäämiseksi. Chilessä syödään nakkeja ja muita lihatuotteita, missä on väriaineita, lapset juovat mehuja, jotka tehdään jauheesta, lapsien päivittäinen välipala koostuu perunalastuista, limppareista, mehuista ja karkeista eli väri-ja lisäaineista. Tutkimuksen mukaan chileläisitä epäterveellisesti syö 9/10 , mutta allergioita tai muita Suomen hyvinvointi vaivoja en tavannut ihmisillä. Tarkoitukseni ei ole puolustaa ylikansallisten yritysten tehotuotettua ruokaa vaan esittää ihmetykseni siitä kuinka vatsa ja elimistö voivat hyvin, vaikka ruoka on suomalaisen normiston mukaan sitä kaikkein epäterveellisintä ja kuinka normaalilla suomalaisilla elintarvikkeilla elimistö oli koko ajan kiputilassa.

fast food

Paikalliset hodarit

 

 

Kokeilin Suomeen saavuttuani suomalaista luomuvehnäjauhoja, mutta ne aiheuttivat vatsan väänteitä, joten gluteeniton ruokavalio on tällä hetkellä se ainoa realistinen vaihtoehto, vaikka mediassa moititaan henkilöitä, jotka syövät gluteenittomasti, vaikkei todettua keliakiaa olekaan. Eikä luomutuotteiden suosiminen ole vain rikkaiden etuoikeus, se on järkevän kuluttajan viisas valinta.  Enää en ole yhtä ehdoton kuin nuorempana, olin viisi vuotta kasvissyöjä -vastustin  häkkieläimiä, mutta luomu on lihatuotteissakin se järkevämpi vaihtoehto. Lisäksi huoleni ympäristöstä ohjaa minua jatkossakin ostamaan luomutuotteita, ei vain oma hyvinvointini.”

Tämä kirjoitus oli osa uutta osiotamme, Vieräskynää, jossa aiheet vaihtelevat laidasta laitaan.

 

1 kommentti

Kategoria(t): Vieraskynä

Nam nam moukkua, eli ihan parhaat juurespihvit

Oman viljelypalstan ihan parhaat juurespihvit  on helppo ja nopea tehdä. Näitä kannattaa tehdä myös riittävän iso satsi kerralla niin, tulee samalla vaivalla parin päivän ruuat ja arki helpottuu.

Ihan parhaisiin juurespihveihin tarvitset:

2 pientä luomulanttua

4 isoa luomuporkkanaa

3 keskikokoista luomukyssäkaalia

50 g luomu pähkinäsekoistusta

noin 3 dl luomumaissijauhoja

3 luomukanamunaa

1prk smetanaa

1 tl suola

ripaus kurkumaa ja currya

Kuori ja raasta kaikki juurekset tai käytä monitoimikoneen silppuriosaa,  ja sekoita kulhossa sekaisin. Lisää murskattu pähkinäsekoitus ja maissijauhot. Lisää lopuksi kanamunat ja smetana. Sekoita hyvin ja mausta suolalla ja ripauksella kurkumaa ja currya. Pihvit voi paistaa pannulla tai laittaa uuniin 225 astetta. Jos teet pihvit uunissa niin anna paistua noin 15 min ja käännä pihvit ja anna paistua vielä noin 10min.

Ihan parhaat juurespihvit menossa uuniin

Ihan parhaat juurespihvit menossa uuniin

Pihvien kanssa maistuu peruna tai muusi oikein hyvin. Myös kermaviilikastike vaikkapa currylla maustettuna on toimiva yhdistelmä. Meillä juurespihvien kanssa tehtiin luomukvinoaa punaisilla luomulinsseillä höystettynä. Kylkeen oman viljelypalstan kesäkurpitsaa herkkutatti kastikkeella. Todellista nam nam moukkua.

Nam nam moukkua eli ihan parhaat juurespihvit

Nam nam moukkua eli ihan parhaat juurespihvit

Jätä kommentti

Kategoria(t): Aitoa ruokaa, Luomuresepti, Mari, Viljelypalsta

Korman tuoksu

Meidän luomua suosivan perheen kestosuosikkina on pysynyt intialainen korma. Tämä ruoka on arkemme fastfoodia ja arjen helpottaja, sillä se on nopea tehdä ja sitä voi tehdä useamman päivän satsin kerralla. Tosin se on niin hyvää, ettei sitä juuri koskaan ehdi pakkaseen asti.

Tässä ohje kormaan.

Keitä ensin noin 250g luomusoijapaloja. Itse laitamme soijan joukkoon yhden luomukasvisliemikuution. Soija kiehuu kypsäksi noin kymmenessä minuutissa. Sillä välin, kun soija kiehuu, valmistele korma.

1 luomusipuli

3 dl luomusoijajugurttia

1 prk luomukermaa

pieni purki tomaattipyrettä

3 rkl luomumanteleita rouheena

pieni pala luomuinkivääriä

1tl kurkumaa

1 rkl punaista currya

1tl suolaa

1,5 rkl luomusokeria

25 g luomuvoita

Paista sipuli kevyesti ja lisää kulhoon. Lisää samaan kulhoon kaikki muutkin aineet ja sekoita mikserillä sekaisin. Maista kormaseosta ja lisää tarvittaessa ripaus chiliä. Kaada keitetyt ja valutetut soijapalat uunivuokaan ja kaada kormaseos siihen päälle. Laita 200 asteiseen uuniin noin puoleksi tunniksi.

Korma ennen uuniin menoa

Korma ennen uuniin menoa

Korma saa uunissa kauniin kullankeltaisen värin ja samalla koti täyttyy huumaavasta ruuan tuoksusta. Tätä ei kertakaikkiaan voi vastustaa, ei edes taapero.

Valmis korma uunista tulleena

Valmis korma uunista tulleena

Korman kanssa sopii mitä mainioimmin luomuriisi, oman maan peruna tai kuten tänään kuvassa, luomuhirssi. Tällaisten annosten ääreen on koko perheen mukava kokoontua syömään.

Kormaa luomuhirssillä

Kormaa luomuhirssillä

6 kommenttia

Kategoria(t): Aitoa ruokaa, Luomuresepti, Mari