Kenguruiden kanssa iltalenkillä

Luomukyselyn vastaamisaika on päättynyt. Kiitos tuhannesti kaikille vastaajille!

Tiedän, että lupasimme arpoa voittajat jo eilen ja varmaan jo vähän odotatkin, ketkä voittivat lahjakortteja, myssyn tai kasseja.

Mutta meille tuli pieni positiivinen ongelma.

Vastauksia tuli niin paljon, että meidän pitää miettiä uudelleen, miten saamme arvonnat suoritettua. Niin, että kaikilla olisi samanlainen mahdollisuus voittaa (nyt nimien laittaminen kulhoon ei välttämättä ole vaihtoehto…) Mutta seuratkaa sivujamme. Arvonta, vastaajien määrä (joka nousi melkein yhtä suureksi, kuin luomubarometrin vastaajamäärä) ym. tulossa blogiin.

Ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 

Sitä ennen lähdemme kenguruiden kanssa iltalenkille.

Sinua varmasti kiinnostaa tietää, millaista oikein on olla WWOOFaajana. 

Kuten aikaisemmin lupailin, tämä artikkeli käsittelee WWOOFaamista ja millaista vapaaehtoisena oleminen oikein voisi olla.

Sain jututettua WWOOF Finlandin koordinaattorina toimivaa Heini Rosvallia, jolla on myös omakohtaista kokemusta WWOOFaamisesta jo usean vuoden ajalta.

WWOOFhan on lyhenne sanoista “ World Wide Opportunities on Organic Farms”.

Mutta annetaan hänen kertoa nyt oma tarinansa.

WWOOF Finland

WWOOF Finlandin koordinaattori Heini Rosvall Australiassa

1. Moi Heini! Kerro vähän taustastasi. Miten oikein olet päätynyt WWOOF Finlandiin?
Moi! Jaa-a… Monen mutkan kautta. Olen tehnyt paljon vapaaehtoistöitä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Olen ollut muun muassa New Orleansissa auttamassa ihmisiä Katrina pyörremyrskyn jälkeen ja olin Indonesiassa englanninkielen opettajana lapsille. WWOOF on kai luonnollinen jatkumo näille.

Olen ollut mukana WWOOFin toiminnassa vuodesta 2013 lähtien, ja olen WWOOFannut Australiassa ja Ruotsissa. Tänä vuonna tulen WWOOFaamaan Suomen lisäksi Ranskassa ja Saksassa. Kokemusten myötä olen oppinut todella paljon WWOOF-järjestön lisäksi luomumaataloudesta, toisista kulttuureista, luonnosta ja itsestäni.

WWOOFaaminen oli kokemuksena yksi elämäni parhaista, sillä koin tehneeni palveluksen niin tilallisille kuin itsellenikin.

Olin avuksi heille, jaoimme toinen toisillemme elämänkokemuksia ja tarinoita, olimme uteliaita tutustumaan toinen toistemme kulttuureihin ja avartamaan maailmankatsomustamme.

Siitä inspiroituneena koin haluavani edistää WWOOFin toimintaa myös Suomessa ja tässä nyt ollaan, eli koordinoin WWOOF Finlandin toimintaa ja pyrin tuomaan järjestön lähemmäksi ihmisiä ja saada lisää tilallisia ja vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Omien kokemusten kautta ymmärtää järjestön eettiset arvot ja tavoitteet paremmin, joka on ollut suureksi avuksi työssäni. WWOOF-järjestön yhtenevä arvomaailma toimii kansainvälisesti kaikissa maissa, mutta silti kulttuurien rikkaus on muodostanut eri maille omannäköisen WWOOF-kulttuurin. Innostuin WWOOFin toiminnasta sen verran paljon, että tein opinnäytetyön WWOOFin kansainvälisestä toiminnasta ja saanut sitä myöden hyviä inspiraatioita, miten lisätä tietoisuutta WWOOFista.

2. Miten sitten alun perin tutustuit WWOOFiin?
Se onkin hauska tarina. Ystäväni oli lukenut Lontoossa asuessaan blogin pariskunnasta, joka WWOOFasi ja teki siitä itselleen elämäntavan. Hän sanoi minulle löytäneensä asian, joka kuulostaa ihan minulta. Haltioituneena luin blogin ja näin kiinnostuin suuresti WWOOFin toiminnasta. Olin siihen aikaan työelämässä, mutta koin irtaantuvani omasta arvomaailmastani. Halusin lisätä yhteyttäni luontoon ja päätin lähteä muutamien vuosien tauon jälkeen taas maailmalle.

3. Olet ollut Australiassa asti. Kerrotko hieman siitä?
Matkustin tosiaan kohti Australian luomumaatiloja. Koin useissa profiileissa lämpöä ja oloni tervetulleeksi, löysin todella nopeasti tilat, joissa tulin työskentelemään. Asuin maalla, jossa puhelimeni ei toiminut, elimme sadevedellä ja tarpeen tullen ajoimme tunnin ajomatkan päähän ruokaostoksille.

Työskentelin kukkafarmilla, jossa oli myös lampaita. Lampaat kyllä aiheuttivat päänvaivaa paljon enemmän kuin kukat: lampaat karkailivat parhaansa mukaan aitojen väleistä ja niitä etsittiin iltaisin ja yöllä taskulamppujen kanssa säkkipimeässä.

Lenkkeilin iltaisin kengurujen kanssa metsässä, hain aamupalaksi onnellisten kanojen munat ja ruokin pihalinnut, kuten papukaijat.

Kukkfarmin lisäksi työskentelin Australiassa hevos- ja yrttitiloilla, nukuin hevostallissa ja sympaattisessa vanhassa asuntovaunussa.

4. Onko WWOOFaaminen herttänyt uusia ajatuksia?
Niin voisi sanoa. Olen matkustanut aina todella paljon ja WWOOFauksen myötä pohdin entistä enemmän matkailun eettistä näkökulmaa, miten voisin itse kantaa korteni kekoon vihreämmän matkailun puolesta. Tästä sainkin idean. Päätin fillaroida Suomesta Ruotsin ja Tanskan läpi kohti Saksaa. Sain hankittua käytetyn pyörän ja tuunattuani sitä hieman olin valmis reissuuni. Pysähdyin matkalla keskelle Ruotsia pieneen Ödeshögin kaupunkiin, jossa WWOOFasin ihanan pariskunnan luona. Rakensin taloa puuhun, kaivoin ankoille lampea ja autoin kunnostamaan päärakennusta. Lämmitin pienen tupani iltaisin kamiinalla, istuin iltaisin ulkona tähtitaivasta katsellen ja vain nautin.

5. Mitä vinkkejä antaisit aloitteleville WWOOFaajille?
Näkisin, että WWOOFaaja on osa perhettä, joten hyvä ja kattava esittely perheestä, tilasta, työtehtävistä ja elämäntyylistä auttaa molempia osapuolia. Tällöin vähennetään väärinkäsitysten riskiä. Myös vapaaehtoisen kannattaa esitellä itsensä todella hyvin ja kertoa motiivit, miksi haluaa tehdä vapaaehtoistöitä. Tilalliset arvostavat ennakkoluulotonta asennetta ja aitoa kiinnostusta luomumaatalouteen. Ensimmäinen kontakti tehdään sähköpostitse tai puhelimitse ja se kannattaa tehdä hyvin: ensivaikutelma on tärkein.

6.Millaisia kokemuksia sinulla on WWOOFaamisesta?
Minulla on WWOOFauksesta vain hyviä kokemuksia ja se antoi minulle juuri sitä mitä toivoinkin. Se mahdollisti luomumaataloudesta oppimisen, uusiin kulttuureihin tutustumisen ja kielitaidon vahvistamisen. Sain uusia ystäviä ja kontakteja, ja oivalluksia elämään. Siksipä suosittelen WWOOfausta kenelle tahansa, joka kokee mielenkiintoa aihetta koskien. En malttaisi olla kertomatta joka paikassa WWOOFauksesta!

Seikkailija! Tämä kuulostaa ihan sinun jutultasi. Ja vaikka et kokisi tarvetta seikkailulle (oma elämäsi on yhtä sellaista), tämä voisi olla oiva kokemus matkallasi.

Jaa juttu vaikka Facebookissa nyt.

Ehkä sinulla on siellä kaveri, joka on odottanut juuri tällaista inspiraatiota. Ja ehkä hänelle käy kuin Heinille tai Emilylle.

Me ainakin olemme menossa tulevana kesänä WWOOFaamaan jollekin suomalaiselle tilalle. Luulen, että leikki-ikäinen tykkäisi, jos siellä olisi hevosia, aaseja, possuja, kanoja, lehmiä… mutta tästä tulossa lisää kesällä osiossa ”Päivä WWOOFaajana”.

heinä

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): WWOOF

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s